Tunteet työssä - Työn Sydänäänet -blogi työelämän inhimillisyydestä

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni.

Tervetuloa mukaan!

Kirjoitan tunnetaidoista, hyvinvoinnista työssä ja vuorovaikutuksesta. Kaikesta siitä, mikä tekee työstä inhimillistä ja merkityksellistä. Arjen pienistä signaaleista ja ilmiöistä, jotka näkyvät jokaisessa työympäristössä: toimistolla, etänä, asiakkaiden kanssa, tiimissä ja yksin. Psykologisesta turvallisuudesta.

Kirjoitan sinulle, joka kaipaat työhön enemmän tunnetta ja yhteyttä.

Sinulle, joka haluat vahvistaa työyhteisösi tunneilmapiiriä, muttet aina tiedä mistä aloittaa.

Ja sinulle, joka joskus tunnet etäisyyden, vaikka ihmiset olisivat lähellä.

Kirjoitan myös itselleni, koska olen tuntenut kaiken tuon itsekin.

Aina ei tarvita suuria sanoja. Joskus riittää, että vaan pysähtyy. Kuulemaan jotain, mikä muuten hukkuisi hälyyn ja kohinaan. Ne ovat sydänääniä, jotka kulkevat mukanamme kaikissa työn ja arjen tilanteissa.

Tunteet työssä - Miksi tunnetaitoja tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan?

Vaikka ensimmäinen kirjoitukseni liittyy vahvasti etätyöhön, ulottuu tunteiden merkitys kaikkeen työskentelyyn. Kohtaamiset ovat muuttuneet: osa tapahtuu ruudun takaa, osa käytävillä, osa pikaviesteissä ja osa kasvokkain.

Silti yksi asia on aina sama, tunne kulkee ihmisestä ihmiseen vain jos sen antaa kulkea.

Tilanne arjesta: palaveri, työpaja, asiakastapaaminen tai pikainen vaihto kahviautomaatilla. Yksi puhuu, toinen kuuntelee, joku on läsnä ja joku toinen ei. Hetki päättyy, mutta jotain jäi avoimeksi. Ehkä ajatus, tunne tai pieni epämääräinen välitila.

Kuka jäi kuulematta, kuka jäi näkemättä?

Mitä me oikeastaan tiedämme toisistamme?

Tunteet ovat mukana kaikessa missä kuljemme, myös työssä. Ne ovat näkyviä tai piilossa, joskus vahvasti rivien välissä. Kuitenkin aina mukana.

Tieto kyllä liikkuu, mutta merkitysten välittyminen ei ole itsestäänselvää ja siksi tarvitaan tunnetaitoja. Ne auttavat luomaan yhteyttä, näkemään toisemme ja ymmärtämään sen, mitä ei aina sanota ääneen.

Etätyössä sanat kulkevat kaapeleita pitkin, mutta tunne kulkee aina ihmisestä ihmiseen. Etätyö on tehokasta ja joustavaa, mutta samalla se voi olla myös näkymätöntä ja yksinäistä. Tiedämme kyllä usein, mitä toinen tekee ja saa aikaiseksi, mutta harvemmin tiedämme, mitä hänelle oikeasti kuuluu. Tai mitä muut tietävät minulle kuuluvan.

Yhteyden rakentuminen ei tapahdu itsestään. Sen eteen täytyy nähdä vaivaa ja kohtaamisen hetkiä pitää luoda tietoisesti. Onnistumiseen tarvitaan tunnetaitoja ja yhteistä lupausta siitä, että tunteet saavat olla myös työssä mukana.

Tunnepysähdyksiä työhön

Blogin mukana kulkevat tunnepysähdykset: hetket, jolloin pysähdymme tuntemaan ja kuulemaan. Yksin ja yhdessä.

Tunnepysähdys voi olla kysymys, kohtaaminen, kalenterissa varattu tila tai arkinen toteamus. Se voi olla kysymys: “Mitä sulle oikeasti kuuluu?” ja hetki, että vastaus oikeasti kuullaan.

Tunnepysähdys tuo esiin arjen ihmisyyden: sen, mikä muuten häviäisi suorittamiseen, tehokkuuteen tai etäisyyteen.

Työn Sydänäänet on kutsuni pysähtyä

Työn Sydänäänet syntyi tarpeesta antaa tilaa oivalluksille, kysymyksille ja tunteille, jotka kulkevat työn mukana näkyen, kuuluen ja joskus piilossakin.

Valmiita vastauksia et tule saamaan. Sen sijaan saat kutsun mukaan tunnustelemaan, tutkimaan ja oivaltamaan jotain uutta omasta tavastasi olla työssä ja kohdata muita.

Milloin viimeksi tunsit olevasi aidosti yhteydessä kollegoihisi tai asiakkaisiisi?

Entä itseesi?

Jatketaan matkaa yhdessä

Pysähdytään, kuunnellaan ja annetaan työn sydänäänille tilaa kuulua. Jos tämä koskettaa, jää kuulolle.

Tiedossa on kirjoituksia työn tunneilmastosta, palautumisesta, yhteyden rakentamisesta ja inhimillisyydestä työelämässä.

Psykologista turvallisuutta myös ruudun takaa.

🧡